Archive

Archive for the ‘Iran’ Category

Hieman kommunismista

Herra Kumitonttu on laittanut erittäin osuvan sitaatin blogiinsa otsikon aiheesta. Kyseisen herran aatospajan tuotoksiin kannattaa tutustua syvälliseminkin.

 

Kommunistit ovat aatteensa ihanteita ja köyhien etua ajavien ihmisten sekaan kätkeytyneitä kostonhaluisia ja vallanhimoisia henkilöitä, syntyjään ja ympäristönsä pönkittämiä itsekeskeisiä petoja, jotka ensin raatelevat heitä hyvään ja oikeaan kasvattavat kasvattajansa, sitten toinen toisensa epäiltyinä ”vastavallankumouksellisina”, jotka ovat uskaltaneet ajatella itsensä ja ihmiskunnan parasta.
– Urho Paja
(Eeva-Kaisa Ahtiainen: Mies ja pirut

 

Näitä kommunisteja läytyy sivumennen sanoen myös presitenttiehdokkaistakin lukuisia. Kuten myös koko hallituskin on sitä.

 

Kyynisen sian positiivinen hetki…

Ehkä meillä viellä sittenkin on jotain toivoa. Jos tämmöisiä, omilla aivoillaan ajattelevia nuoria on hiukkasenkin enempi, niin tiedä…….

 

Kannattaa lukea

Ruokamaailman Hizbollah?

Huumorintaju on suoraan verrannollinen lihan syöntiin.
Ne vegaanit on vastenmielisiä ja halveksuttavia.
Ne ovat ruokamaailman Hizbollah.

Anthony Bourdain 2000

Mitäpä tuohon mitään enempää lisään, muuta kuin, että kylläpä herra Bourdain osasi olla oikeassa.

Hajanaista pohdintaa

Tuossa taas ajan ja mielenkiinnon salliessa, tuli lueskeltua ansiokkaiden kirjoittajien blogeja. Yksi niistä oli Yrjö Perskeles ja yksi hänen kirjoitukseensa laittama kommentti sai hiukan pohdiskelemaan ikäluokkaamme. Eli 60-luvulla syntyneitä, osin pohdinnat pätee myös varmaankin myös 50-luvun loppupuolella syntyneisiin.

Ykä sanoo:

Joo, enhän minäkään kyllä mummaani tarvinnut sen takia, että olis ollu olkapäätä johon itkeä. Isovanhemmat vaan toivat elämään semmosta mukavaa pullantuoksua ja sanoisinko vanhemman ihmisen viisautta. Me molemmat ollaan vissiin kumminkin semmosta sukupolvea, joka ei tarvinnut tietokonepelejä, tekemistä löytyi muutenkin, mutta ollaan myös sellaista sukupolvea, joka älysi välillä pysähtyä ja kuunnella. Vanhusten jutuista löytyi tuulahdus menneiltä ajoilta, ja niitä oli kiva kuunnella.

Asia on varmasti pitkälle noin, joka suhteessa. Lisäksi meillä, varsinkin pojanklopeilla oli yllättävän paljon vapautta tehdä kolttosia – ja saada niistä kolttosista ihan ansaitusti punertava pers’nahka. Ja ei hyvä lukija, punertamisen syynä ei ollut papit tai muut poikakuoron johtajat jotka tykkäävät harjoittaa peräpuolisinfoniaa, vaan ihan tervejärkiset ukit ja isät, remmi tai koivuniemen herra apulaisinaan.

Olemme oikeastaan melkoisen etuoikeutettu ikäryhmä, olemme saaneet lapsuudessa ja nuoruudessa nähdä kuinka isovanhempiemme ja vanhempiemme kova työ on nostanut maamme ahdingosta siksi hyvinvointiyhteiskunnaksi joka nykyään maksaa sinunkin opintosi, terveytesi jne.

Olemme myös etuoikeutettu ikäryhmä siksi, että olimme nuoria aikuisia, kun tuon hyvinvointiyhteiskunnan alasajo alkoi.

Olemme myös etuoikeutettuja siksi, että näemme edelleen kuinka johtajamme kilpaa myyvät vanhempiemme ja isovanhempiemme työtä ja saavutuksia vieraille. Myyvät arvomme kansana ja yksilönä.

Ja etuoikeutemme sen kun jatkuu, olemme ikäryhmä, että kaiken tuon edellä olevan lisäksi, saamme nähdä yhteiskuntamme tuhon. Kuka olisi uskonut siinä riemun huumassa, kun itäinen naapurimme lakkasi olemasta työläisen ainoa ja oikea paratiisi, että saame nähdä myös tämän kaiken?

Me olemme myös etuoikeutettuja jos olemme osanneet saada omat lapsemme kuuntelemaan, kuten itse kuuntelimme aikoinaan. Meillä isolla osalla on jo lapsia äänestysiässä, tai ainakin lähestyvät sitä hyvää vauhtia.

Jos olemme osanneet nauttia siitä upeasta etuoikeudesta jonka nainen ja mies voi saada, niin maallamme on vielä mahdollisuus. Ja se etuoikeus on vanhemmuus, siis ymmärrä hyvä lukija v a n h e m m u u s. Ja ei, vanhemmuus ei tarkoita olemista lapsen paras kaveri, ne lapsi saa etsiä ihan muualta.

Viekö EU myös pohjavetemme – ilmaisin?

08.02.2010 2 kommenttia

Mainiosti kirjoittava Turjalainen kirjoitti nyt aiheesta joka saatava pikaisesti julkiseen levitykseen.

Kullervo kirjoitti joku aika sitten hieman toisista aiheista, tästä ja tästä,  mutta noilla kirjoituksissa on kohtia jotka ainakin allekirjoittaneen mielestä herättää vilunväreitä, kun ne yhdistää Turjalaisen kirjoitukseen.

Tarkoitan nimeä Villi Pohjola, Eurooppa on tuhonnut oman luontonsa ja pohjavetensä liki täydellisesti – ja mistä noita luonnon aarteita löytyy kuin suomesta? Koskematonta erämaata pohjavesineen kaikkineen. Eliitti tarvitsee paikkoja joissa rentoutua ja nauttia mökkeilystä ilman pelkoa törmäämisestä rahvaaseen. Ihan oikeaan Neuvostoliitto tyyliin.

Voitte pitää allekirjoittanutta ufojen näkijänä tai miehenä jonka yläpää olisi syytä kääriä folioon, mutta noilla asioilla on yhteys – eikä se yhteys ole eduksi maalle nimeltä Suomi eikä siinä maassa elävälle kansalle.

Kulttuurinen rikkaus

04.02.2010 2 kommenttia

Turistin blogista bongattu Hyysärin juttu Murteet ovat teennäisiä ja tyhmiä, pistää taas ajattelemaan tuota kaksinaismoralismin hienoutta kyseisessä lehdessä.

Tuo kirjoitus on toki linjassa kyseisen roskalehden tarjonnassa joka perustuu kulttuuriseen rikastamiseen ja suomalaisuuden halveeraamiseen.

Ihan pienesti maalaisjärjellä ajatellen, rikkaus ja arvo määräytyy pitkälti sen mukaan miten yleistä kyseinen kultamuna on. Meidän kielemme, murteineen, on yksi maailman harvinaisempia ja sen kautta siis arvokasta. Ainakin allekirjoittaneen mielestä.

Toisaalta voisin hyvinkin olla Virpi Salmen kanssa samaa mieltä täysin varauksetta jos hän olisi kirjoituksessaan maininnut muut murteetkin. On melkoisen moraalitonta puhua tämmöistä, näkemättä metsää puilta.

Murteiden aitous on kupla, johon kansa uskoo kuin Lordin uusiin maskeihin.

Oikeasti murteet on tarkoitettu puhuttaviksi niillä alueilla, joilla ne ovat syntyneet. Kun ihminen muuttaa asuinaluetta, vaikkapa Laitilasta pääkaupunkiseudulle, luonnollista on pikemminkin se, että vanha murre katoaa ja puhe yleiskielistyy.

Jos murteeseen takertuu, sillä alkaa elämöidä ja sillä aletaan arvottaa ihmisiä eri luokkiin, ollaan ihan yhtä lähellä aitouden ydintä kuin feikkikarjalaiset blondit euroviisuvoittoa.

Kyllä, minustakin ne murteet voisi jättää sinne kotiseudulle, kun esimerkiksi muuttaa Somaliasta Suomeen, sanotaan nyt vaikka pääkaupunkiseudulle, niin pitäisi jokaisen tajuta puhua siellä vallitsevaa yleiskieltä – joka Suomessa yllättäen on Suomi.

Ainoa kupla mikä asiassa on, on tuo teennäinen paskajauhaminen lehdessä nimeltä Totuus.